Sähkötyöturvallisuus autokorjaamolla
Mitä muutoksia korjaamolla on tehtävä että SFS 6002 -standardin vaatimukset täytetään?
Huolto- ja korjaustoiminnassa, kun työkohteena on korkeajännitteinen sähköauto, hybridiauto tai korkeajännitteinen päällirakenne tai työkone, sähkötyöturvallisuus-standardin soveltaminen edellyttää kaikille SFS 6002 -koulutusta. Myös tilassa välillisesti liikkuva henkilökunta tulee opastaa vaaroihin sekä onnettomuus tilanteessa oikeaoppiseen toimintaan. Eli käytännössä 5 vuoden välein uusittava sähkötyöturvallisuus-koulutus sekä paikallisten toimintatapojen kertaaminen ja opastuksen suorittamista uudelleen ja uudelleen. SFS 6002 -koulutuksen lisäksi, tulee myös muistaa että standardi vaatii ensiaputaitojen opettelemista ja kertaamista. Ensiapu-koulutus on aina tärkeä jokaisella työpaikalla, mutta mitä tulee sähköturvallisuuteen, etenkin sähkötapaturman hätäensiapu on erityisen tärkeä osa koulutusta/perehdytystä.
Aikaisemmin korjaamotoiminnan työturvallisuuskoulutuksissa on pitkälti riittänyt ammatillinen pätevyys, työ- tai laitekohtaisten työturvallisuusohjeistuksiin perehdytys ja pelastus- sekä ensiapu-välineiden saatavilla olon varmistaminen. Vain erikoistilanteissa on edellytetty mm. tulityökoulutuksen suorittamista. Korkeajännitetekniikka, eli ns. sähkölaitteet asettavat toiminnan vaatimukset kuitenkin uudelle tasolle myös lainsäädännössä. Tästä syystä sähkötyöturvallisuus-standardi velvoittaa sen soveltamista myös korjaamoita eikä kyse ole vain siitä miten irrottaa huoltoerotin turvallisesti vaan kokonaistoiminnan tarkastelusta.
Mitä välineitä ja tiloja SFS 6002 -standardi edellyttää autokorjaamolta?
Määräaikaishuollon toteuttaminen ei vaadi juurikaan väline- tai laite-investointeja. Suomessa on hyvällä tasolla myös nostimien nostokapasiteetti, joten tältä osin entistä painavammat autot harvoin aiheuttavat muutostarpeita. Auton korjaaminen voi edellyttää sen saattamista jännitteetömäksi ja takaisin jännitteelliseksi. Tämä voidaan suorittaa eri tavoin, mutta suorittamiseen on työohjeiden lisäksi syytä varattava mm. jännitetyökäsineet, suojavisiiri sekä varoitus- ja merkitsemisvälineitä. Näitä esimerkkejä käsitellään runsaasti autoalan sähkötyöturvallisuuden kouluttamisessa.
Muita yleisiä välineitä ovat VDE-työkalut eli jännitesuojatut käsityökalut mm. mittauspisteiden avaamiseksi ja eristysvastusmittari tarkastusmittauksiin. Vaihtoautojen kanssa toimiessa korkeajänniteakun akkutestiin tarkoitettu laite voi viallisten akkujen ja takuiden suhteen tulla hankittavaksi. Lisäksi ns. yleistarvikkeina tarpeellisia ovat mm. avonaisten liitosten tai komponenttien suojaamiseen tarkoitetut jännite-eristetyt eristetulpat/-suojat, jännite-eristematto ja sähköä johtamaton suojausteippi.
Suurinta osaa välineistöstä käytetään myös jännitetyössä, kuten ajoakun kenno-moduuleiden vaihdossa tai vaurioituneen ajoneuvon turvalliseksi saattamisessa. Jännitetyölle lisävaatimuksia asettaa oma standardi jännitetyöstä. Tässä erillisessä standardissa on vaatimuksia mm. tiloille, välineille ja koulutukselle. Tätäkin asiaa sivutaan myös verkkokoulutuksessa autoalan sähkötyöturvallisuuskoulutus.
Entä välineet pelastamiseen ja ensiapuun?
Kaikkia jännitetyössä käytettäviä suojaimia, kuten jännitetyökäsineitä ja jännite-eristemattoja voidaan käyttää onnettomuustilanteessa. Tämän lisäksi sähkölaite-korjaamoilta tuttu pelastussauva/-koukku voi olla tarpeen. Pelastamiseen liittyvät välineet on keskeinen osa sähköturvallisuuskoulutusta ja niiden päivittämistä ajan tasalle on koulutuksen jälkeen hyvin tyypillinen ensimmäinen muutos korjaamon arjessa.
Määrittääkö sähkötyöturvallisuusstandardi SFS 6002 miten mekaanikot kouluttautuvat?
SFS 6002 -standardin mukainen koulutus on pakollinen jokaiselle sähkölaitteen huoltoa ja korjausta suorittavalle henkilkölle. Koska sähköauto on tekniseltä määritelmältä sähkölaite, on sähkötyöturvallisuuskoulutus pakollinen ja se on uusittava 5 vuoden välein jokaisen mekaanikon osalta. Määrävälein uusittavan koulutuksen hetkellä keskeistä on myös tapaturmien, “läheltä piti”-tilanteiden ja tekniikka-muutosten läpikäynti, sekä oman koulutus-/osaamistason eli perehtyneisyyden riittävyyden arviointi. Ts. 5 vuoden välein tulee koittaa hetki jolloin pysähdytään pohtimaan omia tapoja ja kehittämään toimintaa.
Standardin edellyttämän perehtyneisyyden kouluttaminen ei ole määritelty tarkasti standardissa. Toisaalta työtehtävien monipuolisuuden vuoksi tälle ei ole edes mahdollisuutta, vaan tärkeää on ymmärtää yritystasolla että perehtyneisyyden määritys tulee suorittaa työpaikalla. Sen määrittämisessä ei voi turvautua edes pelkkiin valmistajan koulutuksiin, vaan niiden riittävyydestä ja laadusta vastaa mm. sähkötyöturvallisuuden valvoja. Se, että koulutusta ei ole tarjolla ei oikeuta perehtyneisyyden päivittämistä vaan silloin sovelletaan muita menetelmiä, kuten itse toimintakuntoiseen laitteeseen tutustumista.
Mistä asioista vastaavat autoalan esimiehet ja sähköturvallisuuden valvoja?
Yritysjohto ja esimiehet vastaavat sähköturvallisuudesta kuten muustakin työturvallisuudesta. Kun sähkölaitteelle tehdään toimenpiteitä, työ muuttuu sähkötyöksi. Milloin ja missä sähkötyön määritelmän mukainen raja menee, on hyvin tilannekohtainen ja jopa ohjeistus ristiriitaista. Tästä syystä jokaiselle työlle korjaamolla, jossa suoritetaan mm. jännitteettömäksi saattaminen, määritetään valvoja. Valvojan nimeämisestä ja läsnäolosta vastaa yritysjohto ja esimiehet. Kun työnaikainen sähköturvallisuuden valvoja on nimetty hän ottaa tilanteesta vastuun. Valvoja vastaa siitä kuka tekee, mitä tekee ja miten tekee, jotta yhdessä sovitut käytänteet toteutuu.
Työnaikainen valvoja voi olla myös mekaanikko joka tekee itse työtä, mutta tämä tulee sopia tarkoin ja yrityksen tasolta valtuuttaa henkilö kyseiseen tehtävään. Tällöin mekaanikon tulee ymmärtää millaisesta vastuusta on kyse ja millä oikeuksilla hän tilanteessa toimii. Tilanteessa väärin toimiessa sähkötyöturvallisuuden valvoja saattaa ottaa tietämättään suuren vastuun muidenkin tekemisistä ja ajoneuvojen käyttöturvallisuudesta myös luovutuksen jälkeen.
Miten käy jos oikeudessa sähköalan vaatimuksia verrataan korjaamon työtehtäviin ja ammattilaisiin?
Tähän kysymykseen ei autoalalla ole vielä vastausta, koska onneksi vakavaa tapaturmaa ei alalla vielä ole sattunut. Todellisuus kuitenkin taitaa olla se että vastuu kysymyksiä varmasti puidaan aikanaan oikeudessa, ja silloin on tärkeää että korjaamolla on esittää suunnitelmat, koulutus- ja perehtyneisyystodistukset ja vastuuhenkilöt myös jälkikäteen, jopa vuosien päästä.
Verrattaessa sähköalaan, esimerkiksi kiinteistöpalon seurauksena on usein tutkittu onko sähkölaitepaloissa ollut vika virheellisessä asennuksessa. On erittäin todennäköistä että mikäli vastaava kiinteistöpalo aiheutuisi sähköautosta, tullaan auton huolto- ja korjaushistoria selvittämään. Mikäli sieltä löytyy merkintöjä esimerkiksi ajoakun korjauksesta, sen tekijän ja yrityksen ammattitaito tullaan tarkistamaan.
Standardissa mainitaan useita sähköalan nimikkeitä ja määritelmiä kuten; ammattihenkilö ja sähkötöiden johtaja, joita autoalalla ei tällähetkellä sovelleta. Ammattihenkilön määritelmää on sovitettu autoalalle, ja on ollut esityksiä että henkilöllä tulisi olla alan koulutus ja työkokemus ollakseen ammattihenkilö. Tällä hetkellä erillistä koulutusta tai selkeää määritelmää autoalan ammattihenkilöstä ei standardissa ole. Standardin uudistuessa on muuttunut käsitys siitä, että autoalalla ei tarvita sähkötöiden johtajaa koska sähköalan mukainen toimenkuva ei alalle suoraan sovi. Tämän tarve on korvattu vaatimuksella työaikaisesta sähkötyöturvallisuuden valvojasta.
Koulutuksen näkökulmasta sähköalan koulutuksia ei autoalan tehtävissä tulisi hyväksyä vaikka standardin näkökulmasta se olisikin riittävää. Koska autoalan työtilanteet ja tuotteet eroavat suuresti sähköalasta, ei esimerkiksi sähköalan sähkötyöturvallisuuskortti (SFS 6002) -koulutus ole autoalan oman käsityksen mukaan hyväksyttävä tai riittävä taso ymmärtämisestä korjaamotoiminnassa. Yleisesti suositeltu käytäntö on tarjota työntekijöille autoalan sähkötyöturvallisuus SFS 6002 koulutus ja saman sisällön tapainen opastus muulle henkilökunnalle.
Tulevaisuudessa tilanteet ja tulkinnat kehittyvät kuin itse tekniikka. Autoalalla neuvontaa ohjaa Autoalan keskusliitto AKL sekä sen yhteydessä toimiva Sähkö- ja hybridiajoneuvojen neuvottelukunta. Standardin uudistamisesta määrävälein vastaa SESKO ry ja sen alaiset työryhmät.
Miten ostan koulutuksen työntekijälleni?
Voit helposti ostaa koulutuksen työntekijällesi suoraan verkosta, ja koulutus voi alkaa ilman turhaa odottelua. Kouluttamalla työntekijäsi meidän verkkoulutuksella voit antaa aikaa opiskelulla sopivissa pätkissä muiden töiden ohella – etkä menetä arvokkaita työpäiviä lähettämällä heitä perinteiselle kurssille.